Iijoen suisto

Sumuisena loppusyksyn päivänä tehty reissu alkoi Alarannalta Karhu-saareen vievän lossin vierestä. Laajalla suistoalueella riittää saarien välisiä sokkeloita kierreltäväksi vaikka useammalle kerralle. Paikallisten kalastajien pyydyksiä on alueella paljon ja paikoin saikin tarkkaan katsoa reittiä niiden ohi.

Karhun eteen ajautunut proomu.

Tämä näkymä on hyvä muistutus siitä, että kartta ja kompassi ovat retkimelojan perusvarusteita.

 

Jokaisella veneenomistajalla on omat portaat.

Tankar

Tankarin majakkasaarella Kokkolan edustalla tuli käytyä kesällä 2013. Lähdimme Aggnissundista, josta matkaa Tankariin tuli 6,5 kilometriä. Vuonna 1889 rakennettua majakkaa täytyi tyytyä katselemaan kauempaa, sillä se jäi musiikkitapahtumalle aidatun alueen sisälle. Majakan ihmettelyn lisäksi kannattaa tehdä kävelykierros ja vilkaista luotsiasemaa, museota, kappelia ja vanhoja kalastajamökkejä.

Tankarin kappeli on vuodelta 1754.

Raahen Iso-Kraaseli

Iso-Kraaselin maamerkkinä seisoo puinen pooki, joka on samojen Albin Stjerncreutzin suunnitelmien mukaan rakennettu kuin Laitakarin pooki Oulun edustalla. Pookin vieressä seisoo yli satavuotias luotsiasema, joka viettää eläkepäiviään vuokrattavana majoitustilana. Samasta pihapiiristä löytyy saunan ja ison taukokatoksen lisäksi kaksi purjevajaa, joissa niinikään voi yöpyä. Me varasimme luotsituvan viikonloppuretken yösijaksi. Samalla saimme nautiskella erinomaisesta saunasta.

Aika on ajanut sen verran luotsituvan ohitse, että katon tähystysikkunoista tiiraileva näkee pääasiassa puiden latvoja. Iso-Kraaselin luotsit ovat epäilemättä olleet arvostettuja ammatissaan, koska laivojen arvokkaat lastit on täytynyt saada turvallisesti satamaan. Tarina kertoo, että Raahen kaduilla huudeltiin "Pooki flakkaa!", kun Iso-Kraaselin pookiin oli vedetty lippu merkiksi saapuvasta laivasta.

Saaren 2,3 kilometriä pitkä luontopolku kannattaa käydä kiertämässä. Polku mutkittelee erilaisten metsätyyppien läpi merenrantaniitylle ja yllättää monipuolisuudellaan. Kunnioitettavan kokoista petäjää pitää toki käydä ihmettelemässä.

Kalla

Raahen kierros jatkuu Taskusta Kallaan, pieneen ja kivikkoiseen ulkosaareen. Täälläkin on Raahen Kalastajainseuran avoin tupa ja wc.

Kallan autiotupa oikealla.

 

Suola-arhon syysväritys

Taskun suuntaan

Tasku

Raahen Taskussa on 1853 rakennettu tunnusmajakka ­­­­­­­­­­­­­­­­- pooki, kuten täällä päin on tapana sanoa. Tämäkin pooki on Albin Stjerncreutzin suunnittelema. Matkaa Raahen Purjehdusseuran satamasta Ulko-Fantista tulee vajaat viisi kilometriä. Taskun puurakenteinen maamerkki sai kesällä osuman salamasta ja­ on nyt vähän rempallaan. Saari on talvisin jäätilanteen salliessa suosittu hiihtoetappi ja punaisessa höylähirsimökissä pidetään latukahvilaa. Sisällä on tilaa tulistella isommallakin porukalla. Pienempi mökki on Raahen Kalastajainseuran, mutta tunkkaisena ja sotkuisena ei houkuttele viipymään. Molemmat rakennukset ovat kävijöille avoinna.

Runniletto

Nämä kuvat Runniletosta ovat kahden vuoden takaa lokakuulta 2012. Reissu jäi erityisesti mieleen yllättävän kohtaamisen vuoksi. Suuren pöllön näkeminen pienellä saarella kilometrien päästä mantereelta oli erikoinen hetki. Lapinpöllö oli vaikuttava ilmestys. Se antoi tulla yllättävän lähelle, mutta lensi sitten äänettömästi vähän matkan päähän toiseen puuhun.

Runnileton linjataulu näkyy kauas.

Minkähän rakennelman perustukset nämä ovat, kuka tietää?

Saaressa ei taida olla ainuttakaan suoraa puuta.

Lapinpöllö vietti iltapäivää Runniletossa.